Ihmissuhteet

Mahdoton ajatus

Kirjoitin facebookin sivuille postauksen, ”Haluaisitko kuulla, mitä hyötyjä konflikteista voi olla työyhteisöissä? Jos kiinnostuit, tulen mielelläni kertomaan”.

Yksi lukija kommentoi siihen, että ”tuo on mahdoton ajatus, kun on itse konfliktin keskellä.” Tuo kommentti herätti minut pohtimaan käsitettä ”mahdoton ajatus”.  Olen kiitoksen velkaa kommentoijalle ajatuksen herättämisestä!

Mistä mahdoton ajatus syntyy?

Mahdoton ajatus ei voi syntyä omissa aivoissa, koska ajatus on mahdoton. Mahdottomia ajatuksia voi nähdä tai kuulla omassa ympäristössään muiden ajattelemina. Silloin kun niihin törmää, huomaa ajattelevansa: ei toimi, ei toimi minulle, ei toimi koskaan/yleensäkään/kenellekään. Mahdottoman ajatuksen torjuu vaistomaisesti ja siihen reagoi kielteisesti.

Ja kuitenkin jollekin ajatus on ollut mahdollinen. Muuten se ei tulisi näkyväksi omassa ympäristössä. Muuten siihen ei törmäisi, eikä sitä alkaisi vastustamaan.

Voiko ajatusta ajatella, vaikka se on mahdoton?

Kerran ajatukseen törmättyään, on mahdollista alkaa pohtimaan sitä. Jos jollekin tuollainen ajatus tai toiminta on mahdollista, mitä pitäisi tapahtua, että se olisi minulle mahdollista? Voisinko muuttaa tuon mahdottoman ajatuksen vaikka toiveeksi? Tai voisinko vähän pienentää sitä, tulisiko siitä silloin mahdollinen ajatus?

Onko sinulla ollut aiemmin mahdottomia ajatuksia? Minulla on!

Kun innostukseni nousi asian pohdinnassa, löysin ajatuksia, jotka olivat aikaisemmin olleet minulle täysin mahdottomia, mutta jotka olivatkin nyt osa elämääni. Mahdoton oli muuttunut mahdolliseksi. Ennen kuin erosin avioliitostani, oli ero mahdoton ajatus. Se oli ajatus, jonka torjui välittömästi. Kuitenkin elän nykyään vapaana naisena tyytyväisenä ja onnellisena.

Kokopäiväinen yrittäjyys oli aikaisemmin mahdoton ajatus, koska se sisälsi niin suuren taloudellisen riskin. Elämä on ohjannut minut kuitenkin yrittäjäksi, joka elää taloudellisen riskinsä kanssa tyytyväisenä. Jotakin minussa muuttui ja uskalsin alkaa ajattelemaan ajatusta, joka muuttui todellisuudeksi.

Sukeltaminen oli joskus ihan mahdoton ajatus. Ahtaanpaikankammo iski jo miettiessä jonkun toisen sukeltamista. Halusin tehdä jotain sellaista, jota pelkään suunnattomasti. Keksin kauhukseni sukeltamisen ja totesin että se on siinä.  Kävin kokeilemassa sitä ja olen ylpeä kokeilustani, vaikkei minusta sukeltajaa tullutkaan. Sekään ei ole enää mahdottomien ajatusten joukossa.

Mahdottomat ajatukset ovat omaa toimintaa rajoittavia

Löydätkö itseltäsi jonkin sellaisen mahdottoman ajatuksen, jolla rajoitat omaa kehitystäsi, toimintaasi tai elämässä eteenpäin menemistä? Tai estät itseäsi saamasta huikeaa kokemusta jostain, koska se on liian vaikeaa, pelottavaa tai et ole vain koskaan kuvitellut tekeväsi sitä?

Varmasti löytyy sellaisiakin mahdottomia ajatuksia, joita ei koskaan halua toteuttaakaan esimerkiksi sen takia, että kyse voi olla moraalin väärälle puolelle menemisestä. Ne ajatukset saavatkin jäädä mahdottomiksi.

Mahdottoman ajatuksen mahdollisuudet

Miten mahdottoman ajatuksen mahdollisuuksia voi avartaa? Esimerkiksi konfliktiasiassa: Mitä pitäisi tapahtua, että konflikti muuttuisi hyödylliseksi kannaltani? Miten minä voisin toimia, että saisin hyötyä konfliktistani? Voisinko muuttaa ajatuksen toiveeksi siitä, että konfliktista saataisiin jotain hyötyä? Jos kysymyksistä nousee uteliaisuus ja halu ottaa selvää tai tietää lisää, on mahdoton ajatus kaivanut tiensä jo ajattelukeskukseen ja alkanut muuttua mahdolliseksi.

Sieltä se voi muuttua myös toiminnaksi. Jos mahdotonta ajatusta on mahdoton muuttaa mahdolliseksi, valmentaja voisi toimia mahdollistajana ajatusta aukaisevilla kysymyksillä. Ellei avunpyyntö ole sinulle mahdoton ajatus…vielä.

Kirjoittaja on Leena Koivu, Kriisivalmentaja

Uskalla Innostua -tiimi

Ilo pitkästä itkusta

Parisuhteessa kaksi ihmistä kasvaa yhdeksi kokonaisuudeksi, pariksi. Silloin syntyy ”me”. Kun rakastaa toista ihmistä, hänet sisällyttää itseensä.

Se todellakin hajottaa

Kun tämä yhteys katkeaa ja parisuhde päättyy, voi tuntua kuin kehostakin revittäisiin irti jotain siihen kuuluvaa. Kipu tuntuu usein eniten rinnassa, ikään kuin sydän särkyisi. Kipu voi tuntua, vaikka olisi ollut halukas lopettamaan suhteen ja tehnyt siihen aloitteen.

Ihmiseen jää jonkinlainen toisen ihmisen mentävä aukko, joka saa tuntemaan itsensä haavoittuneeksi ja loukkaantuneeksi. Siitä paraneminen vaatii aikaa ja hoitotoimenpiteitä. Parantuneena voi jatkaa uudenlaista matkaa eteenpäin.

Kokonaiseksi jälleen

Onneksi paranemista on mahdollista edistää. Kipeimmillään on vaikeaa nähdä keinoja, siksi tässä avuksi parantumista edistäviä ajatuksia. 

Ero voi olla parantava matka itseen. Kun sen matkan malttaa käydä rauhassa läpi, on todennäköistä päätyä entistä parempaan ihmissuhteeseen, jos sellaisen haluaa, koska tietää tarkemmin, mitä suhteelta haluaa. Parasta kuitenkin, mitä tässä saa, on hyvä suhde itsensä kanssa.

Parisuhde-eron jälkeen on hyvä hetki miettiä, millaisia muutoksia haluaa tehdä omaan elämäänsä. Jos ennen parisuhdetta nautti jonkin asian tekemisestä, jonka parisuhteessa on jättänyt taakseen, voi kokeilla sitä uudelleen. On mahdollista, että löytää takaisin osan itseään.

Elämään uusia asioita

Kokeile muuttaa elämääsi niin, että se tuntuu uudelta. Voit muuttaa kalusteiden järjestystä, ellet muuta kotia. Uusi ulkonäkö, uusi tyyli, uudet vaatteet tai uudet harrastukset auttavat uudenlaisen elämän rakentamisessa.

Tavarat, jotka muistuttavat kipeästi parisuhteesta on hyvä heittää pois, tai ainakin viedä kellariin piiloon, etteivät ne ole silmien alla koko ajan muistuttamassa koetusta pettymyksestä.

Neljä kysymystä korjaamaan rajoittavia uskomuksia

Jos sinusta tuntuu, että eron jälkeen et voi enää koskaan löytää ketään kumppaniksi tai että et voi luottaa enää koskaan keneenkään, kysy itseltäsi neljä kysymystä (Katie Byron; Neljä kysymystä, jotka voivat muuttaa elämäsi):

  1. Onko se totta?

  2. Onko aina ja absoluuttisesti totta?

  3. Miten reagoit kun ajattelet noin?

  4. Mitä olisit ilman tuota ajatusta?

Kirjaa vastaukset ylös. Saatat päästä sinua jarruttavista uusista uskomuksista, joita parisuhteen katkeaminen sinussa aiheutti.

Tärkeää tietää, miksi

Jotta et törmäisi samoihin asioihin uudelleen mahdollisessa uudessa parisuhteessa, kysy itseltäsi, mikä oli sinun osuutesi eroon. Mitkä ovat sinun toimintamallisi, miten sinä haet rakkautta, millaista sinua on rakastaa? Voitko löytää omasta toiminnasta jotain sellaista muutettavaa, joka parantaa sinun elämäsi laatua?

Mitä sait?

Mitä hyvää mennyt parisuhde on tuonut sinulle? Miten se on muuttanut sinua ja mitkä asiat ovat nyt paremmin kuin ennen? Tiedätkö ainakin nyt paremmin, mitä haluat elämältäsi jatkossa?

Miten vahvuutesi vievät sinua eteenpäin?

Pidä huolta itsestäsi ja tutki hyviä puoliasi. Missä olet hyvä ja mikä sinussa on hyvää? Rakasta itseäsi ja hemmottele itseäsi. Juuri nyt olet sen tarpeessa, sillä ero rapauttaa itsetuntoa. Millaiset vahvuudet sinulla on ja miten ne vievät sinua elämässä eteenpäin? Pidä huolta kehostasi, rentoudu, hengitä, liiku. Tee jotain sellaista, joka tuntuu sinusta hyvältä.

Ihmiset ja luonto ympärilläsi auttavat

Ympäröi itsesi hyvillä ihmissuhteilla. Vertaistuki on tässä tilanteessa korvaamatonta. Tekee hyvää tuntea, ettei ole yksin maailmassa, vaan on yhteydessä muihin ihmisiin. Eroryhmät ovat oivia paikkoja saada vertaistukea samalla, kun käsittelee omaa eroaan. Katso esimerkiksi: http://www.uskallainnostua.fi/leena-koivu-valmennukset/

Luonto antaa voimaa tiukoissakin tilanteissa. Kauniilla ympäristöllä on eheyttävä vaikutus.

Rakenna tulevaisuuden mielikuvia uudelleen

Kun parisuhde katkesi, mielikuvat tulevaisuudesta murentuivat. Ne ovat kuitenkin vain toteutumattomia tulevaisuuden ajatuksia, mielikuvia. Nyt voit rakentaa uusia, parempia mielikuvia, juuri sellaisia kuin olet aina halunnut.

Mitä haluat vielä kokea? Miltä elämäsi näyttää vuoden päästä? Mitä kaikkea sellaista, mitä haluat tapahtuvaksi, on mahdollista tapahtua ja mitä on jo tapahtunut?

Ilo ja uudenlainen, parempi elämä on jo ovella. Se odottaa vain, että aukaiset oven ja annat sille tilaa tulla. Voimia paranemisen matkallesi!

Pojasta ja tytöstä polvi paranee

Mistä on pienet pojat tehty? Mistä on pienet tytöt tehty?

Mikä on miehen rooli ja mikä on naisen rooli? Mikä on miehekästä ja mikä on naisellista?

Edellisen sukupolven osalta olen törmännyt asenteisiin, joissa pojille annetaan mahdollisuus odottaa palvelua perheessä, joissa miehen menovapaus on suurempi ja vastuuvapaus pienempi. Itkeä ei saa eikä tunteita suuremmin muutenkaan voi näyttää, koska se ei olisi miehekästä.

Samalla tytöiltä odotetaan kiltteyttä, toimintaa ja organisointikykyä, jolla perhettä viedään eteenpäin ja kärsivällistä odottamisen osaamista. Onko se naisellisuutta?

Tunteista?

Minusta tuntuu, että kun molemmat sukupuolet osaavat tuoda esiin omia positiivisia tunteitaan ja aidosti ovat sitä, mitä ovat, se on sekä naisellista että miehekästä, riippuen sukupuolesta. Miehelle lienee luonnollista näyttää ja kokea olevansa voimakas ja naiselle herkkä ja empaattinen? Olkoon niin.

Eroseminaariohjaajana olen oppinut, että tärkein asia lapsen kannalta on se tunneilmasto, jossa saa kasvaa. Kun lapsi elää perheessä, jossa saa näyttää tunteensa ja hänelle osoitetaan rakkautta avoimesti, tunteista tai sukupuolesta riippumatta, on alusta hyvä. Ja kun hän elää perheessä, jossa vanhemmat toimivat niin, että

-          tunteet voi näyttää ja niistä voi puhua

-          kumpikin huolehtii omista tarpeistaan

-          kumpikin kantaa vastuun itsestään

-          viestii minä-viestein, ei syytä muita omista tunteistaan sinä -viestein

-          käyttää huumoria rikastuttamaan suhdetta, ei pienentämään puolisoa tai muita

on hänellä loistava kasvualusta ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen, mieheksi ja naiseksi. Kun nämä opit voi antaa tasa-arvoisesti pojille ja tytöille, koko maailma muuttuu paremmaksi. Pojat saavat kuitenkin olla poikia ja tytöt tyttöjä, koska sukupuolet arvostavat toistensa erilaisuutta, mitä se sitten tarkoittaakin.

Maailma muuttuu mallin mukaan

Itse ajattelin aikanaan, että tyttöjen ja poikien erilaisuus on mennyttä maailmaa ja minä en ainakaan poikiani ja tyttöäni sillä tavalla kasvattaisi. Niinhän sitä luulee, että selkärankaan taotun mallin muuttaminen on helppoa ja että se tapahtuu noin vaan, päättämällä.

Silloin ei ymmärrä, kuinka syvällä omat mallit omaan käyttäytymiseen ovat. Omat uskomukset värittävät maailmankuvaa niin totena, että aina ei ymmärrä kyseenalaistaa oikeita asioita. Niitä, jotka muuttavat oikeasti maailmaa.

Todisteena muutoksesta mieheni oli koti-isänä poikiemme kanssa ja kulki hiekkalaatikoilla ainoana miehenä pienten lasten äitien kanssa. Minä tienasin sillä välin leipäämme. Se oli todella nykyaikaista toimintamallia kolmekymmentä vuotta sitten. Luulisi, että lapset saivat uudenlaisen mallin perheestä ja vastuista siinä.

Mitä muuta lapsemme näkivät? Äidin, joka tulee töistä kotiin ja ryhtyy laittamaan ruokaa, hoitamaan lapsiaan, kun on päivän ikävöinyt ja kokenut huonoa omaatuntoa, organisoimaan perheen tulemisia, menemisiä, tapaamisia ja hoidettavia asioita.

He näkivät parisuhteen, jossa ei kerrottu omista tarpeista, ei otettu vastuuta omasta itsestä, ei näytetty avoimesti tunteita ja jossa huumoria käytettiin toisen pienentämiseen, ei suhteen rikastuttamiseen.

Nyt kun olen mummona seurannut omien lasten käyttäytymistä isinä ja äiteinä, näen omia (ei niitä parhaimpia) malleja vieläkin toiminnassa. Miten ihmeessä se on mahdollista, kun kasvatimme lapsemme nykyaikaisesti ja tasa-arvoisesti?

Mallien voimakkuus menee idealismin edelle, ellei tietoisesti toimi toisin. Suurin oppi lapselle tulee malleista, joita saa kotoa. Puhe ei auta, jos toimii itse toisin.

Kaikki tekevät parhaansa, sen mitä sillä hetkellä ymmärtävät

Kaikesta tästä huolimatta lapseni ovat kunnollisia ja heillä on asiat hyvin. He oppivat oman polkunsa ja käyvät omat kuoppansa. Vaikka kasvatus ei olisi täydellistä, eikä kaikki vielä ihan nappiin menisikään, jokainen meistä tekee parhaansa. Sekin riittää ja vie taas sukupolvi sukupolvelta elämää eteenpäin.

Onnea ja menestystä kaikille meille kasvattajille, tänä viikonloppuna erityisesti äideille, tässä vastuullisessa toiminnassa, jonka tärkeimpänä toimivana moottorina on rakkaus, tunteista suurin ja kaunein. Annetaan sen näkyä ja kuulua!