Kolme näkökulmaa tärkeimpään ihmissuhteeseemme

Toisten tunteminen on älykkyyttä, itsensä tunteminen on valaistumista - Laotse

Usein elämäntielle asettuneet kriisit jouduttavat matkaa itseemme ja omiin, sisäisiin ja todellisiin arvoihimme. Matka itseemme on mielenkiintoinen tutkimusmatka asioihin, joita tarvitsemme ja ajatuksiin, joita ajattelemme.

Välttämättä ei kuitenkaan mitään kriisejä tarvita, jotta tälle matkalle voi lähteä. Matkan päässä on hyvä suhde itseen ja sen kautta muutkin ihmissuhteet voivat hyvin.

Meidän korkeimpiin tarpeisiimme kuuluvat yhteys toisiin ihmisiin, rakkaus ja toisten kanssa asioiden jakaminen ja antaminen. Kun hyväksyy ja arvostaa itseään, on helppoa toimia tasavertaisesti ihmissuhteissa muiden kanssa.

Jos ihmissuhteissaan hakee muiden ihmisten arvostusta, hyväksyntää ja rakkautta, tuntee olonsa riittämättömäksi, ellei niitä saa. Kun näitä voi antaa itselleen, on aina annettavaa muillekin.

Siksi on tärkeintä aloittaa ihmissuhteiden rakentaminen omasta suhteesta itseensä. Suhteen voi aloittaa miettimällä, miten hyvin tuntee itsensä. Miksi minä olen juuri sellainen kuin olen? Sitä voi miettiä kolmesta erilaisesta näkökulmasta:

  • ·        persoona, millainen olet
  • ·        kokemukset, mitä sinulle on tapahtunut
  • ·        itsetunto, pidätkö itsestäsi

 Persoona – oman erilaisuuden löytyminen

”Erilaisuus – mä pidän siitä kii” lauloi räppibändi Resisposse, jossa kehitysvammainen poikani tanssi esitanssijana. Viisaasti sanottu ja koettu ihmisiltä, jotka ovat näkyvästi erilaisia.

Jokainen voisi olla yhtä ylpeä omasta erilaisuudestaan ja siitä voimasta ja luovuudesta, jonka oma erilaisuus antaa yhteisöön.

Kun tutkii omaa erilaisuuttaan ja erityisyyttään, voi oppia ymmärtämään omia ajattelumallejaan ja reagointiaan.

Tyypittäminen voi olla avain omasta tyyppivankilasta ulos. Itsensä tunteminen on edellytys sille, että voi toimia niin, että on tyytyväinen itseensä. Kun toiminnallaan toteuttaa omia arvojaan, voi tuntea tyytyväisyyttä itseensä.

Enneagrammi on vanha erilaisuuden teoria, jonka pohjaa on löydetty jo antiikin Kreikasta. Siinä pureudutaan käytökseen nimenomaan motiiveista käsin. Luonnollisesti myös ympäristö, kasvatus ja olosuhteet vaikuttavat toimintamalleihimme. Enneagrammi antaa mahdollisuuden oman automaattikäyttäytymisen kehittämiseen ja parempaan reagointiin. Kun oppii tuntemaan oman tyyppinsä ja huomaa omat sudenkuoppansa, on helpompaa noteerata oman toiminnan ja ajattelun vaikutus lopputulokseen. Vuorovaikutuksen laatu paranee paljon, kun emme enää yritä muuttaa toista ajattelemaan omalla tavallamme, vaan pystymme ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta.

 Itselleni käänteentekevää oli ymmärtää, miksi tekemiset jäävät kesken siinä vaiheessa, kun ne vaativat panostusta ja pitkäjänteisyyttä. Ymmärsin hakevani aina vaan uusia ideoita, tekeväni suunnitelmia ja miettiväni, mikä olisi hauskaa. Siinä vaiheessa kun vanha tekeminen muuttui rutiiniksi, oli vaihdettava uuteen mielenkiintoiseen.

Nyt olen ymmärtänyt, että juuri siinä vaiheessa minun on keskityttävä ja saatava asiat suoritettua loppuun saakka. Muuten tavoitteeni eivät koskaan täyty, ja keskeneräiset asiat jäävät aiheuttamaan tyytymättömyyttä.

Oleellista on ymmärtää ja hyväksyä toisten erilaisuus ja erilaiset toimintastrategiat. Omamme on vain yksi tapa hahmottaa maailmaa.

Jos haluat tutustua Enneagrammiin enemmän, kirjallisuutta löytyy paljon. Enneagrammitestin pääsee tekemään esimerkiksi www.namaste.fi –sivuilla.

Kokemukset – miten ne ovat sinua muovanneet?

Ajatukset itsestä ja omista ominaisuuksista sekä mielikuvat tapahtumista liittyvät kokemuksiimme. Kokemusten kautta olemme rakentaneet uskomukset itsestämme.

Ovatko ne totta? Ovatko ne aina, joka tilanteessa totta?

Tunteen aiheuttaa jokin aikaisemmasta kokemuksestamme syntynyt muisto sisällämme, eikä itse tilanne. Muisto on ankkuroitunut niin, että se synnyttää automaattisesti ajatukset ja tunteet mieleemme. Muiston synnyttää jonkin aistin havaitsema tapahtuma. Se voi olla jotain, jonka näemme, tunnemme, kuulemme, haistamme tai maistamme.

Vaikka emme pysty muuttamaan menneisyyden tapahtumia, voimme muuttaa sen, mitä niistä nyt ajattelemme ja tunnemme. Olemme antaneet erilaisia merkityksiä menneisyyden tapahtumille. Kun muutat merkitystä, muutat samalla omaa tunnettasi.

Itsetunto – miten se vaikuttaa tärkeimpään ihmissuhteeseemme?

Itsetunto syntyy niistä ajatuksista, joita itsestä ajattelee. Se, mitä ajattelee itsestään, saa aikaan tunteita. Tunteet voivat olla ylpeyttä tai häpeää tai jotain siltä väliltä.

Tunnetila vaihtelee eri tilanteissa. Joissain tilanteissa ajatukset ja tunne itsestä ovat positiivisia ja joissain negatiivisia.

Kun tunnemme negatiivisia tunteita itseämme kohtaan, emme ole tasapainossa. Tuntuu, että emme ole silloin aito itsemme. Kun tunnemme positiivisia tunteita itseämme kohtaan, olemme ikään kuin keskellä itseämme, tasapainossa ja silloin tuntuu hyvälle.

Itsetuntoon liittyvät myös ominaisuudet, joita ajattelee itsellään olevan. Toisia ominaisuuksia pidetään sosiaalisesti parempana kuin toisia ja omia ominaisuuksia verrataan muiden hankkimiin yleisesti arvostettuihin ominaisuuksiin.

Käyttäytyminen on ajatustoiminnan tulosta

Käyttäytyminen syntyy niiden ajatusten jatkeena tulevista tunteista, joita olemme ajatelleet joko tietoisesti tai tiedostamatta. Ajattelemme päivittäin 60-70 tuhatta ajatusta. Suurin osa niistä on samoja ajatuksia kuin edellisenäkin päivänä. Kun ajatusta toistaa, siitä tulee oppimisen kautta omaa käytöstä.

Reaktiomme ja käyttäytymisemme ovat opittuja, siksi niitä voi muuttaa. Miten sinä haluaisit käyttäytyä ja toimia? 

Yhteenveto

Mitä sinä ajattelet itsestäsi? Millainen tarkkaan ottaen olet? Millaisia ominaisuuksia sinulla on? Millaisen tunteen nämä ajatukset synnyttävät mielessäsi?

Onko mielessäsi joku ihminen, jota arvostat ja kunnioitat? Miten hän ajattelee itsestään ja miten hän kantaa itseään? Haluaisitko ajatella samalla tavalla kuin hän ilmeisesti ajattelee?

Omaa ajatteluaan muuttamalla voi oppia luomaan itsensä juuri sellaiseksi kuin on aina halunnut. Kun on sellainen kuin haluaa olla, tuntee hyviä tunteita ja pitää itsestään. Kun pitää itsestään, on tasapainossa. Kun on tasapainossa, on hyvässä suhteessa itsensä kanssa.

Uskalla Innostua –valmennusillassa 10.5.2016 puhutaan siitä, miten suhdetta itseensä voi parantaa. Valmennuksessa saa työkaluja tämän tärkeimmän ihmissuhteensa työstämiseen.